KUNTOSALILLA TUTUSTUMASSA, PTVGYM PORVOO

Pssst… Ennen PTVGYMiin tutustumista, pyydän, että kävisit tilaamassa uuden Youtube kanavani, olen aktivoitunut videoiden kanssa. Tänäänkin tuli uusi! Tutustutaan paremmin sitä kautta. 😉

Sovin viime viikonlopuksi yhden kaverin kanssa tapaamisen Porvooseen. Viime hetkellä tuli mieleen, että Porvoossahan on myös PTVGYM, jota on paljon sosiaalisen median maailmassa hehkutettu ja tietysti myös itse olen seurannut Youtuben kautta Jooel Vatasta, joka salin omistaa. Laitoin Vataselle viestiä Instagramissa, että onnistuuko tutustuminen lauantaisin, vaikka nettisivujen mukaan henkilökunta ei silloin olekaan paikalla. Aikataulu järjestyi ja ajelin Porvooseen aamu kymmenen maissa lauantaina.

Ensimmäisenä pakko sanoa sen verran salin rakennusurakkaa seuranneena, että lopputulos on äärimmäisen hyvä ja persoonallinen. Heti salille astuessa fiilis on huikea – kerrankin oikeanlaista musiikkia rautojen kolistelua varten. Itseasiassa ensimmäinen sali koskaan, jossa ei edes tehnyt mieli laittaa omia kuulokkeita päähän. Todella asiallista musiikkia, samankaltaista soittaisin omalla salillani!

PTVGYM

ptvgym

PTVGYM Ulkoasu ja laitevalinnat

Salin seinät olivat täynnä graffiteja ja toimivia motivaatiolauseita. Yleinen ilme oli kirjaimellisesti tummanpuhuva, pelkästään hyvällä tavalla. Laitteet olivat suurilta osin mustia, jykeviä, raskaita ja metallisia. Myös levypainot olivat pääsääntöisesti metallia ja aiheuttivat kiliseviä sulosointuja niitä siirrellessä. Ei mitään mainstream Technogymin laitteita nurkat täynnä, vaan täysin erilaista, mitä harvemmin ainakaan Suomessa näkee, suurien kuntosaliketjujen polkien pienempiä alleen.

Laitteet on valittu tarkasti ja kaikki tuntuivat hyviltä. Ei ylimääräistä heilumista, hankaamista, jarrutusta tai mitään muutakaan. Painoja löytyi varmasti tarpeeksi aivan jokaiselle ja vaikka sali kooltaan suhteellisen pieni onkin, niin kaikki tarpeellinen sieltä ehdottomasti löytyy. Salin perältä pääsi astumaan ulkosalin puolelle, joka myöskin on aika harvinainen näky täällä pohjoisessa. Ulkoa löytyi muun muassa penkkipaikka, kyykkyhäkki, nyrkkeilysäkki ja erilaisia voimamies välineitä, kuten isoja traktorin renkaita.

ptvgym

Kaikin puolin hyvin toimiva, tyylitelty ja kompaktisali. Ei ihme, että myös ilmeisen suosittu. Jatkuvalla syötöllä tuli uutta ihmistä sisään ovista ja ikkunoista. Moni tuli tutustumaan samalla tavalla kuin minä itsekin. Inspiroiva paikka monella tapaa. Tarina salin takana ja tunnelma kuntosalin puolella ovat jotain mihin kannattaakin tutustua. Tällaista tunnelmaa toivoisi lähes kaikille saleille enemmän.

Todennäköisesti PTVGYM ei aivan kaikille saliharrastajille uppoa. Ehkä se on musiikki, synkkä ulkoasu tai puuttuvat ryhmäliikunta mahdollisuudet, jotka rajaavat asiakaskuntaa, mutta hyvä niin! Tämän kaltainen rajaus on pelkästään hyvä asia, koska pienen salin raamit tulevat jossain vaiheessa vastaan. PTVGYM on positiivisella tavalla yksilöllinen ja oikeanlaisen ilmapiirin sekä kävijäkunnan omaava tapaus.

Salilla näki kaapin kokoisia kavereita samaan aikaan useampia ja vaikka pärjään vähintään pituudessa kaikille, niin missään muussa todennäköisesti sitten en pärjääkään. En lihasten koossa, massassa, mallissa tai rautojen määrässä. En vertaile itseäni keneenkään, mutta tuossa ilmapiirissä väkisinkin tuli sellainen fiilis: ”Pitäisikö tässä pikku hiljaa alkaa treenaamaan..!” Ja sehän on ainoastaan positiivista, jos ympäristö laukaisee sellaisen tuntemuksen!

PTVGYM jatkoon.


PPS. Ensimmäiset videoblogit on julki Youtuben puolella, olisin syvästi kiitollinen, jos tilaisit kanavani! 🙂

Seuraile sosiaalisessa mediassa & Pysy ajantasalla uusimmista päivityksistä! 😉

Facebook: @aaroblogi
Instagram: @aarohuttunen
Youtube: @aarohuttunen
Snapchat: @aarouh 👻
Bloglovin

VLOG 1, ENSIMMÄINEN ASKEL OTETTU

Vlog, vlog, vlog? Ajatus on pyörinyt kauan mielessäni. Itseasiassa ensimmäinen videoblogi on ollut useaan otteeseen hyvin lähellä toteutumistaan, koska hankin videokameran täysin elämän videoimista varten keväällä 2015. Olin silloin varma, että haluan aloittaa tekemään vlogeja. Aloitinkin. Kuvasin elämääni, mutta en kuitenkaan koskaan julkaissut mitään muiden nähtäväksi. Miksi en?

En ollut siihen henkisesti valmis. En ollut silloin sujut itseni kanssa, epäilin paljon tekemisiäni. Pelkäsin muiden mielipiteitä ja kaikista eniten pelkäsin itseäni. Kuuluin niihin ihmisiin, jotka peiliin katsoessaan osaavat nimetä kaikki virheet ja epäkohdat… Kamera jäi hyllylle pölyttymään.

Ajatus jäi kalvamaan mielen perukoille, sillä olin päättänyt toteuttaa suunnitelman. Sitä vaihetta kesti noin 2 vuotta. Ajatuksia ajatuksien perään, ennen varsinaista toimintaa.

Vlog

Oikeastaan olen harjoitellut videointia lähes koko sen ajanjakson, koska olenhan kuvannut itsestäni lyhyitä videoita Snapchatissa (@aarouh) ja myöhemmin myös Instagramin storien (@aarohuttunen) välityksellä. Lyhyet 5 – 10 sekunnin videon pätkät eivät kuitenkaan koskaan olleet alkuperäinen suunnitelmani. Halusin aina antaa jotain enemmän.

Lyhyet videot joka tapauksessa ovat toimineet hyvänä harjoituksena ennen varsinaisia pidempiä kuvaussessioita. Mitä enemmän itseään on kirjaimellisesti joutunut katsomaan ruudun läpi, sitä paremmin on oppinut hyväksymään ja käsittelemään omia pieniä epäsuhtiaan. Kukaan ei ymmärrä sitä toisen ihmisen kohdalla, mutta jokainen aivan varmasti ymmärtää asian viimeistään itsensä kohdalla. 

Miksi nyt?

Tuli hetki, kun pystyin irtaantumaan omasta arjestani, omista rutiineistani, joita tunnollisesti noudatan päivä päivältä ja viikko viikolta. Lähdin ”lomalle”. 2 viikkoa Espanjassa. Kaukana kaikesta tutustu. Ei velvollisuuksia, ei kiirettä mihinkään. Otin kameran käteeni ja aloin puhua.

Ulkomailla se tuntui niin helpolta ja luonnolliselta. Olinhan turisti, täysin tuntemattomassa maassa ja tuntemattomien ihmisten keskuudessa. Tätähän turistit tekevät, kuvaavat kaikkea. Minäkin kuvasin kaikkea ja siinä sivussa eksyin myös itse kameran eteen. Olen jossain määrin oppinut olemaan välittämättä muiden ihmisten mielipiteistä ja katseista, mutta Suomessa tällainen toimintahan on lähestulkoon tuomittavaa. Miksi kukaan puhuisi videokameralle? Harva ymmärtää edes sitä, että puhutaan kännykälle ja lähetetään video eteenpäin kaverien nähtäväksi.

Harjoittelin kuvaamista tietoisesti sellaisessa ympäristössä, josta en tiennyt mitään. Se tuntui hyvältä. Se oli hyvä ajatus! Sain samalla lomalle paljon uutta tekemistä, koska en ole ”uima-allastyyppiä”, en viihdy uima-altailla paikoillani. Aloin muokkaamaan videoita, eikä lopputulos näyttänyt omaan silmään näin aloittelijan tekemänä liian huonolta (itsekritiikin taso on korkealla).

Sain loman aikana napattua useita videoita. Kaikkein tärkeintä siinä on se, että nautin videoleikkeiden ottamisesta ja erityisesti niiden muokkaamisesta. Sain päästää vapaaksi luovan puoleni täysin uudella tavalla!

Miksi vlog?

Samoin kuin blogini kanssa, haluan oppia uusia taitoja, haluan oppia itsestäni enemmän ja haluan antaa itsestäni muille enemmän. Blogini on kohta kolme vuotta ”vanha” ja kiinnostus sen suhteen ei ole näyttänyt vieläkään hiipumisen merkkejä. Haluan kuitenkin kirjallisten tuotosten lisäksi antaa itsestäni vieläkin enemmän, haluan näyttää millainen henkilö oikeasti olen. Osittain olen varmasti pystynyt näyttämään sen blogini kautta, mutta olen 100% varma myös siitä, että videoiden kautta pystyn ilmaisemaan itseäni täysin uudella tavalla.

Siitä vloggaamisessani tulee olemaan kysymys. Haluan kehittää itseäni ja samalla antaa muille ajattelemisen aiheita sekä neuvoja. Olen nähnyt jo paljon, vaikken itseasiassa ole nähnyt vielä mitään, koska tarina on vasta alkamassa. En tietoisesti ole kirjoittanut tämän tarinan käsikirjoitusta vielä valmiiksi. On mielenkiintoista nähdä mihin se tulee johtamaan… Ja haluaisin kovasti, että astuisit mukaan tälle matkalle sekä samalla osallistuisit matkan käsikirjoituksen toteutukseen!

Mitä haluaisit nähdä? Mistä haluaisit kuulla? Minkälaista sisältöä voisin tehdä? Mitä haluaisit tietää? Missä haluaisit materiaalia kuvattavan? Miten voisin auttaa?

VLOG 1 löytyy nyt Youtubesta! Käy tutustumassa materiaaliin ja jätä ihmeessä kommentti millaisia ajatuksia video herättää:

ELÄMÄ ON DOKUMENTOIMISEN ARVOINEN

Ensimmäinen askel on kaikista vaativin.