VERKKOA EI OLE, TARVITSEEKO MINUA EDES TAVOITTAA?

Uusi asunto. Tai uusi ja uusi, vuosimalli taitaa olla jo vanha, jostain 1930-luvulta. Alvar Aallon suunnittelema, valkoinen, paksuseinäinen rakennus. Tänne muutin kolmen viikon varoitusajalla, Kotkan Sunilaan. Ei ehkä välttämättä sitä parasta asuinaluetta kuulopuheiden perusteella, mutta kaikesta pystyy löytämään omat hyvät puolensa, kun asioita tarkastelee oikeassa valossa. En puutu tässä tekstissä sen enempää naapurustoon tai ympäristöön, mutta yksi asia ensimmäisenä muuttopäivänä alkoi kaivelemaan mieltä. Nimittäin se, että tämän kyseisen asunnon sisällä liittymäni ei käytännössä toimi, verkkoa ei ole.

Siis puhelinliittymäni, jonka kautta jaan myös verkon tietokoneeseeni. Onko se talon paksut seinät, eristetyt ikkunat vai Telian tukiasemien puuttuminen, joka on suurin ongelma. En tiedä. Aluksi mietin: ”Voiko tämä edes olla mahdollista..?” Suomessa kaupunkialue, jossa ei toimi internet, verkkoa ei ole — ei ainakaan tällä liittymällä. Laajakaistalla mahdollisesti? Periaate kysymyksestä en kuitenkaan ala laajakaistasta erikseen maksamaan tässä tilanteessa, joten asiaa on lähestyttävä eri näkökulmasta.

Verkkoa Ei Ole

Verkkoa ei ole, mitä nyt?

Mitä muka voisin tehdä asunnolla ilman internetiä? En voi tehdä töitä, en palauttaa koulutehtäviä, enkä kirjoittaa edes blogia ilman sitä. Saati sitten päivittää sosiaalista mediaa tai lukea sähköpostia! Siis mitä oikeasti teen. En varmasti ala televisiota katsomaan (se sentään toimisi). Pakko keksiä tähän joku ratkaisu.

Ajattelin, että todennäköisimmin puhelin löytää verkon lähellä ikkunaa, jos löytää, joten lähdin siitä liikkeelle. Löysin kuin löysinkin yhden kohdan ikkunan vierestä, jossa Telian 4G -verkko löytyy yhden kenttäpalkin turvin (1/5), välillä verkoksi muuttuu 3G:kin. Okei, eli, jos siirrän puhelinta edes puoli metriä ikkunan luota, verkko katoaa. Well played! Anyway, saan myös koneeseen verkon, kun kännykkä löytää tämän pienen 4G-alueen osan. Tosin yhteys on noin 90% hitaampi kuin normaalisti, mutta voin silti tehdä kaiken oleellisen. Ehkä videot latautuvat Youtubessa asteen tai toisenkin hitaammin, mutta kirjoittamiseen nopeus ei onneksi vaikuta. All good.

Verkkoa Ei Ole

Tarvitseeko aina tavoittaa

En kylläkään saa kännykkääni läpi Snapchat viestejä, sähköposteja tai suurempia Whatsapp kuvatiedostoja. Normaalit tekstiviestit kuitenkin saan ja pienemmät Whatsapp viestit viiveellä, myös puheluihin pystyn vastaamaan. Toisinaan jopa ilman särinää. Ensimmäisinä iltoina meinasi hieman mennä sormi suuhun tämän asian suhteen. Lähdin kuitenkin etsimään asiasta hyviä puolia, vaikka välillä turhautuminen saattoi olla hetkellisesti käsin kosketeltavalla tasolla.

Kysyin itseltäni: ”Tarvitseeko minua oikeasti tavoittaa koko aikaa?” Olen aina puhelimen lähettyvillä, eikä viesteihin reagoimiseen mene tavallisesti juurikaan aikaa. Entä, jos asiat olisivat toisin? Onhan se tavallaan kohteliasta vastata nopealla aikataululla tässä kiireisessä nykymaailmassa, mutta tarvitseeko kuitenkaan olla niin välitön? Kukaan ei ole nimittäin koskaan laittanut minulle esimerkiksi Whatsapissa sellaista viestiä, joka vaatisi vastauksen ASAP (as soon as possible), eikä varsinkaan Snapchatin puolella — nuolevat koiranaamat voivat odottaa. Miksen siis voisi vastata tiettyihin viesteihin esimerkiksi 5 tunnin viiveellä, entä kymmenen?

On huvittavaa, että, kun liikun muutaman sadan metrin verran pois nykyisestä sijainnistani, ilmestyy kerralla kasa sähköposteja ja erilaisia sosiaalisen median ilmoituksia…

Verkkoa Ei Ole

Haluanko olla aina tavoitettavissa?

Aikaisemmin halusin, mutta itseasiassa näiden parin päivän aikana olen käsitellyt asiaa ympäri ja ympäri. Tulin lopulta siihen lopputulokseen, että EN edes halua olla aina tavoitettavissa. Tietenkin soittamalla tai perinteisellä viestillä minut pystyy tavoittamaan täältäkin, mutta harvemmin kellään on mitään niin akuuttia, että sellaiseen pitäisi mennä.

Olen pystynyt keskittymään omaan tekemiseeni paljon paremmin, kun kännykkä ei ole koko aikaa käden ulottuvilla. Sen paikka on nykyään ikkunalaudalla ja vilkaisen sitä korkeintaan muutaman tunnin välein (itseasiassa pidän sitä myös aina äänettömällä). Jatkossa tarkastan sähköpostit ainoastaan yhden tai kaksi kertaa päivässä, ennen töitä ja/tai salin jälkeen. Se säästää huomattavasti aikaa, eikä sähköposteihin kukaan muutenkaan odota vastausta 10 minuutin varoitusajalla. Arkipäivinä käytän sosiaalisessa mediassa aikaa korkeintaan puolesta tunnista tuntiin, siinä ajassa kerkeää tekemään kaiken tarpeellisen.

Snapchatin puolella tulleisiin viesteihin vastaan, kun vastaan. Ehkä sain viestin jo, ehkä en. Ehkä pystyisin vastaamaan siihen, ehkä en. Saatan vastata 5 minuutin päästä, 45 minuutin päästä, 5 tunnin päästä tai 15 tunnin päästä. Riippuu täysin siitä miten ja missä liikun…

On jotenkin vapauttavaa elää ilman jatkuvaa puhelimen kanssa leikkimistä, kun verkkoa ei ole. Voisinhan sitä tietysti nytkin tehdä ikkunalaudalla istuessani, mutta kärsivällisyyteni ei riitä siihen, että odottaisin Instagramissa selfieiden latautumista useiden minuuttien ajan. Ei kiitos. En aio jatkossa olla ympäri vuorokauden tavoitettavissa kaikilla mahdollisilla kanavilla, joita käytän. Ajankäytön erilainen priorisointi tuntuu hyvältä ajatukselta ja aion niin myös tehdä.

Anteeksi siitä, etten aio olla jatkuvasti välitön.


Seuraile sosiaalisessa mediassa &
Pysy ajantasalla uusimmista päivityksistä! 😉

Facebook: @aaroblogi
Instagram: @aarohuttunen
Snapchat: @aarouh 👻
Bloglovin

Aaro Huttunen

Positiivisella ja rennolla elämänasenteella varustettu 23-vuotias fysioterapiaa opiskeleva nuorimies. Intohimoihin kuuluu jatkuva itsensä kehittäminen sekä uusien asioiden oppiminen. "Vapaa-aikaan" sisältyy kuntosalin lisäksi kirjojen lukemista, yrittäjyyttä ja luovan puolen esiin tuomista kirjoittamisen kautta.

2 vastausta artikkeliin “VERKKOA EI OLE, TARVITSEEKO MINUA EDES TAVOITTAA?”

  1. Upeat maisemat! Mulla ei kyllä riittäisi kärsivällisyys :D.Vaikken edes tarvitsisi verkkoa, menee hermot jos ei sitä ole. Toisaalta tuollainen varmasti opettaa asioita itsestä ja laittaa uuteen valoon, kuten sulla on jo käynytkin.

    • Moikka!

      Kyllähän tuota välillä joutuu hetken aikaa verkkoa metsästämään, mutta toisaalta ei se haittaa yhtään. Oppiipahan rauhoittumaan. Ei sosiaalisessa mediassa ainakaan mikään liian tärkeä ohi voi mennä… 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 6
Tykkää jutusta