THE BLOG AWARDS FINLAND 2016

the-blog-awards-finland-2016-matto

Ensikertalaisena paikalla, ilman avecia. En edes tiennyt saako sellaista ottaa mukaan. Ei ainakaan erikseen kutsussa mainittu, joten en vaivannut päätäni sen enempää asialla. Yksin liikkuessa on se hyvä puoli, että et voi turvautua kehenkään ja pääset luomaan suhteita aivan omatoimisesta. Sehän sopi minulle.

En voi sanoa tunteneeni ketään juhlaväestä etukäteen. Tiesin vain muutamia henkilöitä nimeltä ja heidänkin kanssaan vain aikaisemmin pari sanaa vaihtaneena — ei voi sanoa, että olisin ollut kovin vahvoilla mennessäni sinne. Pienen paikkakunnan kasvattina vain Blog Awardsien kuvia katselleena pystyin jo heti sanomaan etten ole aikaisemmin ollut kyseisen mittakaavan juhlissa.  Aluksi mietin: ”Tuleeko tunne joukkoon kuulumattomuudesta.”, koska en oikeastaan tiennyt mitä ylipäänsä odottaa.

the-blog-awards-finland-2016-vieraat

Kävin ostamassa uuden mustan kravatin, valkoisen kauluspaidan ja vyön, koska pukukoodina oli tumma (googletin pukukoodin, sillä en niiden päälle mitään ymmärrä). Toivoin vain, että vanha pukuni mahtuu vielä päälle, jota viimeksi todennäköisesti olen käyttänyt kokonaisuudessaan ylioppilasjuhlissa. Puvuntakki istui ihan hyvin, kunhan ei nostanut käsiä ja housut olivat ihan ok, kunhan ei istunut… Ei auttanut kuin toivoa, että kestävät yhden juhlan ajan. Uutta kokonaista pukua en kuitenkaan viitsinyt lähteä ostamaan.

tbaf-2016-hymy

tbaf-2016-sivusta

Jälleen kerran. ”Pelot” osoittautuivat täysin turhiksi. Koko juhlien ajan löytyi mielenkiintoista juttuseuraa ja puku kesti loppuun asti. Onneksi ei ollut oikeastaan yhtään istumista, koska housut olivat oikeasti todella ahdistavat istuessa. Nautin juhlasta todella paljon. Olivathan ne hienoimmat juhlat joissa olen koskaan ollut, tiesin sen. Sovin kuitenkin joukkoon, se riittää.

Tarjolla oli monenlaista ruokaa ja juomaa. Ruoat olivat ehkä hieman turhan hienoja minun makuuni ja vaikka kyseessä oli buffet niin en kehdannut kuin maistella ruokia — jätetään muillekin jotain. Alkoholia juon nykyään todella harvoin, mutta näissä juhlissa tein poikkeuksen sen suhteen. Jos alkoholia käytän, niin silloin pitää olla sellainen tapahtuma, jolla on jokin isompi merkitys. Laskin Blog Awardsin sellaiseksi. En halua sulkea sitä elämästäni kokonaan pois, vaikka helposti pystyisin. Nuoriahan tässä vielä ollaan.

Kokeilin muutamia drinkkejä huvikseni, koska talo tarjosi kaiken. Siis miksipä ei? Ei todellakaan mitään humalahakuista juomista, pois se minusta. Sivistynyttä nautiskelua.

apple-thyme-pie-drink

Palkintoja jaettiin 15 kappaletta ja luvassa oli myös erilaisia esiintyjiä sekä ilotulitus. Esimerkiksi Alex Mattson soitti mukaansatempaavia soundeja. Ilotulitus sai kuitenkin lähes tulkoon kylmät väreet pintaan. Rakennuksesta himmennettiin valaistus täysin, todella eeppisen musiikin soidessa taustalla. Ilotulitteet ammuttiin viereiseltä terassilta ja niitä pystyi seuraamaan maasta aina taivaalle asti, sillä rakennuksen seinusta ja katto on tehty lasista (arviolta noin 15-25 metriä korkea rakennus). On vaikea pukea sanoiksi sitä fiilistä minkä ilotulitukset saivat aikaan ja tässä tapauksessa kuvat eivät pysty kertomaan paljon mitään. Joka tapauksessa äärettömän hieno esitys ja tunnelma!

tbaf-2016-ilotulitus-2

dressman-hymy

Kannatti ehdottomasti ajaa 350 km tilaisuuden takia. Arvokas kokemus kaikin puolin. Uudet tuttavuuden ovat aina enemmän kuin tervetulleita. Toivottavasti kutsu käy myös ensi vuonna.

Kiitos kaikille!

TREENATESSA EI TARVITSE NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ

 

harjoittelu-ilme

Harjoitellessa ei tarvitse pelätä hikoilemista tai vältellä naaman punoittamista. Vaikka hikoilu on hyvin yksilöllinen ominaisuus, niin se kuuluu treenaamiseen sekä on jopa suotavaa. Missä sitten hikoilet, jos et kuntosalilla? Hikoilu tekee hyvää ja kertoo muun muassa kuormituksen tehokkuudesta ja lihaksien rasituksesta. Hikoilu on merkki siitä, että elimistö on viety pois siltä alueelta missä se on normaalissa olotilassaan tottunut olemaan. Anna sen tuntua!

Toistojen aikana saattaa kuulua puhinaa, pihinää, ähkinää tai sihinää, eikä se todellakaan ole häpeä. Henki selvästi vielä kulkee, joka on hyvä asia. ”Äänitehosteilla” pystytään myös tauottamaan tai rytmittämään toimintaa. Se ei ole typerää, vaan erittäin fiksua. Lihakset tarvitsevat happea toimiakseen. Anna sen kuulua! Älä kuitenkaan ylikorosta tätä osa-aluetta, koska se voi olla helposti hyvin ärsyttävää. Esimerkiksi pitkien sarjojen ensimmäisten toistojen aikana tuskin on tarvetta karjua ja herättää aivan turhaa huomiota. Huomiohakuinen toiminta kuntosalilla harvemmin herättää arvostusta kanssa treenaajissa. Kaikkien pitäisi olla siellä ainoastaan keskittymässä itseensä.

Kuntosalilla saa irvistää ja ilmeillä. Ilmeet kertovat ulkopuoliselle sen, että nyt poistutaan mukavuusalueelta sekä yritetään tosissaan. Ja mikä voisi olla hauskempaa kuin seurata treenikaverin ilmeitä sarjojen välissä, kun silmistä näkyy palava taistelutahto ja ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa lihaksissa tuntuvasta poltteesta. Itsensä ylittäminen on yksi treenaamisen kulmakivistä ja sen saa näyttää myös muille. Anna sen näkyä!

vipunostot-takaolkapaa

hauiskaanto-suoralla-tangolla

Samat asiat koskevat molempia sukupuolia. Salilla saa tietysti näyttää hyvältä. Sinne saa pukeutua niin, että jokainen vaatekappale sopii yhteen toistensa kanssa. Treeniä varten saa meikata, jos haluaa. On hyvä, että esimerkiksi vaatetuksen kautta pystytään kohentamaan itseluottamusta. Ja on myös ehdottomasti mukavampi treenata, kun ei tarvitse koko aikaa huolehtia peilin kautta miltä ulkoisesti näyttää. Siinä ei ole mitään väärää, mutta ulkonäön ei kuitenkaan pitäisi olla kaikkein tärkein asia.

Kaikista tärkein asia joka kuntosalilla pitää näkyä on työmoraali! Lupaan kaikille nuorille tytöille ja myös pojille sen, että treffikutsuja alkaa sadella oikeasti vasta sitten, kun syvennyt itseesi ja näytät kuinka harjoitellaan täydellä efortilla. Kun keskityt harjoiteltaessa itseesi, myös muut huomaavat sinut.

harjoittelu-ilmeella

harjoittelun-lopetus

Keskity olennaiseen ja anna työn laadun puhua puolestasi. Olen puhunut satojen ihmisten kanssa kuntosaliharjoittelusta ja siihen liittyvästä ulkonäkökeskeisyydestä. Aivan joka kerta päädytään samaan lopputulokseen: vähemmän ulkonäköä (peilit, selfiet)  ja enemmän tekemistä! Vannon, että kuntosalilla irvistely, puhina ja hikoilu tekevät sinusta kauniin. 

Anna sen näkyä, kuulua ja tuntua!