YKSIN ULKOMAILLA — AKTIVITEETIT (Osa 3.)

Ensimmäisenä aamuna herätessä alkoi suunnitteleminen. Lento oli saapunut Kreikkaan illalla kello 22 aikoihin ja silloin oli jo pimeää. Maisemia ei siis pystynyt linja-autokuljetuksen aikana katselemaan. Vain täysikuu valaisi aaltoilevan meren. Varasin hotellihuoneen joka oli hyvin vaatimaton, ei mitään hienouksia, ei edes ilmastointia. Kunhan suihkuun pääsee ja nukkumaan pystyy niin kaikki on hyvin. En ole niin mukavuudenhaluinen, että hotellihuoneen ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Sain hyvin nukuttua, vaikka huoneessa oli noin 30 astetta lämmintä päivin ja öin. Lähdin kävelemään vailla päämäärää kaduille ja rannoille, fiilistellen kreikkalaista kulttuuria sekä ilmastoa.

Hiki valui aivan koko ajan, vaikka en mitään edes käytännössä tehnyt. Yhtenä päivänä join esimerkiksi noin seitsemän (7) litraa vettä, enkä käynyt kertaakaan vessassa. Siitä ehkä saa vähän perspektiiviä, minkälainen aineenvaihdunnallinen shokkihoito se ilmasto oli. Satama ja niin sanottu keskusta oli äkkiä kävellen tutkittu ja päätin vuokrata ensimmäisenä iltana polkupyörän lähimmästä liikkeestä (10 metriä hotellista).

pyora

Pyöräilin viikossa yhteensä noin 70 – 100 kilometriä, vaikka Kosin saari itsessään on vain 40 kilometriä pitkä. Joka päivälle valitsin kartasta uuden kohteen missä halusin käydä. Yleensä menin aikaisin hetkeksi ottamaan aurinkoa sattumanvaraiselle rannalle ja sen jälkeen suuntasin kohti suunniteltua kohdetta.

Keskusta ei houkutellut yksinäistä matkaajaa, en viihdy kahviloissa tai terasseilla. Halusin vain jonnekin kauas kerrostalojen luota — tutkimusmatkoille. Pyörä tarjosi siihen mahtavat edellytykset, koska  kaupungissa oli erikseen rakennetut pyörätiet, jotka oikeasti olivat hyvät. Pyörävuokra oli 20€ viikolta, eikä pyörää saadakseen kysytty muuta kuin hotellin huoneen numeroa.

vanha-muuri

kaunis-puisto

Ensimmäisenä päivänä lähdin vain polkemaan rantoja pitkin ja löysin yhden kivan kivikkoisen rannan, jossa oli viihtyisän näköisiä aurinkotuoleja, joten päätin jäädä sinne. Missään ei ollut kylttiä, että olisi pitänyt maksaa jotain tai edes työntekijöitä. Tosin kello oli vasta 9:30 aamulla, heräsinhän lomallakin jo seitsemältä, ettei päivä mene ohitse. Toisaalta pimeäkin tuli melko aikaisin, kahdeksan aikoihin illalla.

rantabulevardi

kuivuus

Kerkesin makailla rannalla noin tunnin verran, kunnes joku lierihattu tuli kyselemään, että missä rannekkeeni on. Eihän minulla sellaista ollut, kävi ilmi, että tuolit oli tarkoitettu läheisen hienon hotellin asiakkaille. Sain kuitenkin aurinkotuolin itselleni koko päiväksi 5 €:lla. Maksoin käteisellä ja kaveri lähti pois… Puolen tunnin päästä paikalle tulee toinen lierihattu tuomaan kuittia maksusta: ”Jos joku kyselee, niin näytä vain tämä.” — loistavaa palvelua. Hinta saattaa kuulostaa pelkästään auringonottoa varten kalliilta, mutta paikka oli todella mukava. Vähän väliä tultiin tuomaan vesimelonia ja kyselemään tarvitsenko jotain juotavaa. Kannatti siis ehdottomasti mennä vähän paremmille apajille ottamaan aurinkoa!

Oma aikataulu ja oma suunta.


Osa 1. Yksin etelän auringon alla

Osa 2. Yksin ulkomailla — Taivaankansi

Aaro Huttunen

Positiivisella ja rennolla elämänasenteella varustettu 23-vuotias fysioterapiaa opiskeleva nuorimies. Intohimoihin kuuluu jatkuva itsensä kehittäminen sekä uusien asioiden oppiminen. "Vapaa-aikaan" sisältyy kuntosalin lisäksi kirjojen lukemista, yrittäjyyttä ja luovan puolen esiin tuomista kirjoittamisen kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta