AJATUKSISTA YLITSEPÄÄSEMINEN & HANKALUUKSIEN VOITTAMINEN

TOIVEPOSTAUS

Sain seuraavanlaisen kommentin lukijalta: ”Sun pitäis tehdä postaus siitä miten pääset yli ajatuksista, esimerkiksi kun ei halua mennä salille tai noudattaa ruokavaliota yms. Niin kuin hankaluuksien voittamisesta.” Ja vastikään keskustelin toisen lukijan kanssa Somen välityksellä kuntosaliharjoittelusta ja hän heitti ilmoille sellaisen ajatuksen kuin: ”Onko sinulla ollut paljon vastoinkäymisiä elämässäsi, kun kirjoituksesi sisältävät paljon motivoivia asioita?” — Ajatuksia herättäviä kommentteja, joihin ehdottomasti haluan ja aion yrittää vastata parhaani mukaan…

Learn to Dance

Palataan sinne mistä kaikki alkoi…
Lapsuuteni on ollut hyvä ja monella tapaa täysin normaali. En silti muista lapsuudestani oikeastaan yhtään mitään 15-vuotiaasta alaspäin, vain hämäriä muistikuvia. Ainoastaan vanhempien luona olevista valokuvista voin yrittää kalastella muistoja nuoruusvuosiltani, huonoin tuloksin. Minulta saatetaan sukujuhlilla kysyä: ”Muistatko, kun kahdeksanvuotiaana olit auringonkukkapellossa veljesi kanssa.” -Ei, en ikävä kyllä muista, kuvan kyllä olen nähnyt.

Se syö sisältä. Miksen voi muistaa? En tiedä.

Nuorempana en harrastanut mitään liikuntaan liittyvää. Kokeilin kyllä monia harrastuksia, kuten partiota, salibandyä, lentopalloa ja pesäpalloa. Mielenkiintoni niitä kohtaan ei riittänyt kuin korkeintaan muutaman harjoituksen verran. Joukkuelajit eivät innostaneet minua yhtään, enkä ollut muutenkaan mitenkään lahjakas liikunnallisesti. Pitkä ja kömpelö. 15-vuotiaana löysin tieni kuntosalille ja samana vuonna kokeilin potkunyrkkeilyä. Yksilölajit tuntuivat omalta, niissä ainoastaan sinä itse olit vastuussa lopputuloksesta alusta loppuun.

Olen lapsesta asti ollut itsenäinen ja viihtynyt hyvin yksinäni. Ei siis ihme, että sydämeni aukesi juuri yksilölajeille. Kamppailulajeissa yleensä treenaat seurassa ja sinulla todennäköisesti on valmentaja, mutta silti loppujen lopuksi kaikki riippuu omasta aktiivisuudestasi. Potkunyrkkeilyn jälkeen olen harrastanut myös Krav Magaa, brasilialaista jujutsua sekä vapaaottelua. Kaikkien näiden lajejen vierellä on silti aina kulkenut myös kuntosali — se mistä kaikki alkoi, mikä on aina ollut lähimpänä sydäntäni ja mikä on aina mennyt muiden harrastuksien edelle.

En kuitenkaan ole kilpaillut ikinä missään lajissa. Vaikka voin löytää itsestäni tietynlaisen kilpailuhenkisyyden, niin en koskaan halunnut vertailla itseäni kehenkään, eikä minulla myöskään koskaan oikeastaan ole ollut esikuvia. Näen asian niin, että kaikilla on erilaiset lähtökuopat ja omanlaisensa tarina. Miksi kilpailla muiden tarinoiden kanssa? Rakenna oma. Toistaiseksi olen kilpaillut ainoastaan itseäni vastaan, paremman itseni puolesta. Ehkä osittain sen takia rakastuin kuntosaliharjoitteluun. Siellä et ole riippuvainen kenestäkään ja joudut kamppailemaan ainoastaan itsesi kanssa, mikä parasta: Voitat joka kerta.

15-vuotiaaksi asti istuin yksin kotona kaikki päivät tietokoneella pelaten. Olin peliriippuvainen (Kirjoitin vanhemmassa blogissani aiheesta: VIRTUAALIMAAILMAN VANKI). Tietokonepelit kuitenkin lopulta alkoivat menettää pikkuhiljaa otettaan minusta ja liikunta sai jalkaansa oven väliin. Olen satoja kertoja tästä jo kirjoittanut, mutta kerron vielä kerran: kuntosali on ollut minulle ensin mielenkiinnon kohde, sitten siitä tuli harrastus, intohimo, rakkaus ja pelastus. Sen takia onnistuin jättämään pelit ja virtuaalimaailman kokonaan.

Mitä vastoinkäymisiin tulee niin en usko, että elämässäni niitä on mitenkään tavallisesta poikkeavan paljon ollut: Ensimmäisenä tulee mieleen se etten ole tuntenut eläväni hetkeen (missä muistot)… Toisena peliriippuvuus… Kolmantena erikoisjoukoista pois tippuminen, koska jalat eivät rakenteellisesti kestäneet rasitusta. Sinne kuitenkin alun perin halusin ja harjoittelin paljon tullakseni valituksi. Olin valintakokeiden jälkeen varma siitä ettei minua valita, mutta valittiin. Ja sitten jouduin keskeyttämään leikin kesken kaiken ja tipuin tyhjän päälle. Mitä nyt..? Neljäntenä tulee hakeminen kuutena hakukertana samalle alalle, joista jokaisen jälkeen on täytynyt itseään hieman keräillä…

Jokaisella on omat taistelunsa. Edellä mainittu muutama henkilökohtaisesti itseäni koskettava. Mitään en kuitenkaan elämässäni kadu. Kaikki vastoinkäymiset jotka olen saanut elämäni aikana tähän mennessä kohdata ovat vain kasvattaneet minua ihmisenä ja tehneet minusta vahvemman. Ihmisen joka olen tänä päivänä.

Always be true to yourself

Itselleni salille meneminen ei ole koskaan ollut ongelma, oli kello sitten 5:00 aamulla tai 23:00 illalla. Tiedän aina tulevani sieltä hyvällä tai ainakin paremmalla tuulella takaisin. Terapiaa. Rakkaus ei katso kellonaikaa, eikä mielentilaa. Mutta mitä muiden elämän tarjoamien hankaluuksien ylittämiseen tulee niin osaan kertoa muutaman tavan:

Kuinka päästä ajatuksista yli ja voittaa hankaluudet?

1. Palaa muistoissa sinne mistä aloitit.
Tämä on varmasti kaikkein tehokkain keino, jos olet jo kaukana lähtötilanteesta ja tiedostat suunnan olevan oikea. Olet todennäköisesti kokeillut useita erilaisia reittejä ja ovia, jotka ovat tuoneet sinut nykyiseen tilanteeseen. Palaa siis ajatuksissasi alkuskenaarioon. Onko matka ollut sen arvoinen? Varmasti on ja tuskin enää haluat palata sinne takaisin mistä lähdit.

2. Ajattele asioita astetta pidemmälle.
Ajatuksia ilmestyy vuorokaudessa noin 50 000 – 70 000 ja voit itse vaikuttaa mille niistä annat eniten painoarvoa. Kaikki niistä eivät ole merkittäviä ja toiset ovat raskaampia kuin toiset. Muun muassa väsymys on ajatus joka painaa monia pitkän työpäivän tai rankan yön jälkeen, mutta onko sille annettava valtaa — hetkellisesti ehkä, mutta yhtä hyvin väsymyksen voi syökseä vallasta ja keskittää ajatuksensa johonkin muuhun. Väsymys ja ”En jaksa.” ovat useimmiten vain heikkoja tekosyitä sille, että voidaan siirtää jotain asiaa myöhemmäksi tai jättää se kokonaan tekemättä.

3. Lupaa itsellesi, äläkä kenellekään muulle.
”Lupaan laihduttaa.” tai ”Lupaan lopettaa tupakoinnin.” -lupaukset saatetaan usein lausua kumppanin tai ystävien kuullen ja voidaan jopa osoittaa lupaus kuulijalle. Ei, ei ja ei. Silloin mennään metsään, jos lupaus joka koskee itseäsi, osoitetaan jollekin toiselle. Loppujen lopuksi teet lupauksen itseäsi varten ja mikäli lupaus esimerkiksi laihduttamisesta ei pidäkään, niin se on aivan 100 % varma asia, että se sattuu sinuun enemmän kuin kumppaniisi. Varsinkin, jos lausuit lupauksen sitä tosissasi tarkoittaen. Lupaa siis ensimmäisenä itsellesi.

4. Tarkastele asioita laatikon ulkopuolelta.
Vedetään se kortti esille, että jossain on aina joku joka ottaisi mielellään sinun paikkasi. Ehkä hän ei kuulu sinun lähipiiriisi, eikä asu edes samassa maassa tai mantereella… Mutta sitä sopii miettiä aika ajoin. Käytä tilaisuus hyväksesi, kun sinulle on sellainen mahdollisuus tarjottu.

Think outside the box

5. Aina löytyy joku joka työskentelee vieläkin kovempaa.
Tämä kohta on osoitettu heille kilpailunhaluisille ja näyttämisen tahtoisille. Vaikka olisit äärimmäisen lahjakas ja lajisi huipulla niin aina on mahdollista, että kuvioihin astuu sinuakin lahjakkaampi, joka tekee enemmän töitä kuin sinä, saadakseen paikkasi. Takaa-ajajalla on aina enemmän saavutettavaa kuin kärkisijan haltijalla. Tee töitä sen eteen mitä olet jo saavuttanut tai haluat saavuttaa ja muista mitä menetettävää sinulla on.

6. Jatka eteenpäin.
Tapahtui sitten mitä tahansa tai oli elämäntilanne mikä tahansa niin etsi keino jatkaa eteenpäin. Käsittele asioita niin kauan kuin sinun täytyy, mutta jatka eteenpäin. Kaikki on hetkellistä. Elämäntilanne on hetkellinen. Kipu, väsymys ja myös suru ovat hetkellisiä. Kaikki kokemukset jättävät oman jälkensä, mutta eteenpäin menemiseksi on löydettävä keino. Vastoinkäymiset ovat osa elämää. Menneisyyttään ei voi muuttaa — panosta tulevaisuuteen.

Älä anna periksi kesken tarinan.

Aaro Huttunen

Positiivisella ja rennolla elämänasenteella varustettu 23-vuotias fysioterapiaa opiskeleva nuorimies. Intohimoihin kuuluu jatkuva itsensä kehittäminen sekä uusien asioiden oppiminen. "Vapaa-aikaan" sisältyy kuntosalin lisäksi kirjojen lukemista, yrittäjyyttä ja luovan puolen esiin tuomista kirjoittamisen kautta.

6 vastausta artikkeliin “AJATUKSISTA YLITSEPÄÄSEMINEN & HANKALUUKSIEN VOITTAMINEN”

  1. Vau miten hyvä postaus, kirjoitat ihan äärettömän fiksusti! Itselle tuli taas muistutuksia siitä, miten niistä vastoinkäymisisitä pääsee eteenpäin, varsinkin toinen kohta tuosta listauksesta. Lisäksi käytän paljon motivaationa sitä, että vaikka nyt treenaisin kuinka kovaa, niin aina joku tekee minua paremmin! Sillä pääsee eteenpäin kun kilpailunhalua kuitenkin löytyy. 😀

    • Moikka Maare!

      Mahtavaa kuulla että upposi ja kiitos paljon. Tapojahan on varmasti lukematon määrä, kukin tavallaan. 😉 Välillä kannattaa aina muistutella itseään siitä miksi joitain asioita tekee. Itselleni noista mainitsemistani kohdista toimii ensimmäinen parhaiten. 🙂

  2. Moikka! Mä oon lukenut jonkin verran psykologiaa ja mulle tuli mieleen yks juttu, mistä vois johtua se ettet muista kauheesti sun lapsuudesta. En oo ammattilainen, joten en uskalla vannoa että tää ois totta, mutta tulipahan mieleen 😀
    Ihmisen aivothan kehittyy koko elämän ajan, eniten kuitenkin lapsuudessa (nimenomaan heti syntymän jälkeen). Samalla kehittyy myös muisti. Ihmisen muisti jaetaan useisiin eri osa-alueisiin, joista yksi osa on autobiografinen muisti, joka on tavallaan sun elämäntapahtumamuisti. Siellä on muistot siitä, mitä oot esimerkiksi tehnyt eilen, lapsuudessa yms. Autobiografinen muisti ei kuitenkaan talleta muistoja kauheen nuoresta iästä (1-3v) koska aivot ei oo vielä hermostollisesti kypsiä siihen. Aivot ei yksinkertaisesti pysty tallettamaan niitä, koska sopivat hermoyhteydet puuttuvat. Ja koska jokaisen ihmisen kehitys on yksilöllistä, niin mulle tuli vaan mieleen et jos sulla on käynyt niin, että sulla on just toi autobiografinen muisti tavallaan kehittynyt viimeisimpänä. Se vois selittää sen, miksi et muista juurikaan sun lapsuudesta. Tää on edelleenkin vaan spekulointia, tälläsen asian tutkiminen vaatisi psykologisia testejä yms. Tai sitten sulla on post-traumaattinen reaktio päällä, mikä estää sua muistamasta. Se kyl vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska toi on jatkunut niin pitkään.
    Toivottavasti asiaan löytyisi selvyys 🙂 ja tsemppiä!!

    • Moikka!

      Äärimmäisen mielenkiintoista spekulointia! Kuulostaa kyllä järkeenkäyvältä. En ole ikinä itse psykologiaa lukenut, en psykologille puhunut, enkä oikeastaan edes asiaa sen kummemmin käsitellyt. Parhaalta selitykseltä tuo kuitenkin kuulostaa, mihin itse olisin ikinä törmännyt. Kaikkihan varmasti voi olla mahdollista ja niin voi olla tuokin selitys. Mene ja tiedä sitten.

      Mutta ihan positiivista, kun sekin muistin osa-alue on joskus kehittynyt. 😉
      Kiitos paljon tästä silmiä avaavasta kommentista!

  3. Klikkasin blogiportaalin sivuilla sun blogia ihan siksi, kun ajattelin tsekata, mitä joku miespuolinen bloggaa. Ja hitsi ei meillä oo mitään hätää, kun Suomessa on noin upeita nuoria miehiä! Mulla on itselläni lähes sun ikäinen poika eli olen siis jo pikkasen vanhempi. Mutta kun näitä blogeja lukee, niin hämmästyy, että joku noin nuori kun sinä kirjoitat noin fiksusti. Esimerkiksi tuo jatka eteenpäin. Eihän kaikki vastoinkäymisten tullessa eteenpäin jatka vaan pudottaa rukkaset. Se on juuri se ratkaiseva juttu mun mielestä. Taot vaan kaaliin, että juu nyt vituttaa, mutta mietit, tää se menee kohta ohi. Ja jatkat ihan yksinkertaisesti.
    Ihana blogi! On kiva lukea miehen kirjoittamia juttuja. Eli sulla on myös keski-ikäisiä naispuolisia lukijoita!

    • Moikka Maria!

      Kiitos paljon mahtavasta palautteesta! Kyllä se vaan niin on, että tämä bloggaaminen on hyvin naisvaltainen ala. Ihan hauskaa sinänsä, kun pelkän sukupuolen takia erottuu joukosta.

      Onhan tätä kirjoittamista tässä tullut jonkin verran harjoiteltua. Ja, koska henkilönä olen sellainen, että haluan jatkuvasti kehittää jokaista osa-aluetta eteenpäin niin parantuu myös tekstit vähitellen. Toivottavasti.

      Vastoinkäymisiä kukin käsittelee tavallaan. Ajatusmaailma ratkaisee mielestäni hyvin paljon, jos on sellaista tyyppiä joka jää ”tuleen makaamaan” niin vaikeaa se varmasti tulee olemaan. Henkistä puoltakin pitäisi muistaa kehittää.

      Iällä ei ole mitään väliä, kunhan joku välillä juttujani lukee. 😉

      Energistä kesää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta