100 KG HAAMURAJA — 5 000 KCAL PÄIVÄSSÄ (KEHITYSKUVIA)

Aamupaino on jo hetken aikaa näyttänyt yli sadan kilon ja iltapaino on korkeimmillaan näyttänyt lukua 104 kg. Yksi pitkäiaikaisista tavoitteistani on ollut 100 kilon saavuttaminen ja nyt se on konkreettisesti kosketeltavissa! En ole kuitenkaan missään vaiheessa halunnut saavuttaa sitä syömällä runsaskalorisia ruokia, jotka sisältävät paljon niin sanottuja ”tyhjiä kaloreita”. Kaikki kalorit on pyritty ottamaan hyvistä raaka-aineista ja noin 95 % ajasta olen noudattanut laatimaani ruokavaliota (MINKÄLAINEN RUOKAVALIONI ON JA MITÄ SYÖN?).

Vaaka - 100 kg

Mitä 100 kiloa itseltäni vaati?
Syömistä, itsensä tutkimista, päättäväisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja kokeilemista.

Syön noin 5 050 kaloria päivässä, esimerkiksi hiilihydraatteja tulee yli 700 grammaa. On pitänyt etsiä ruoka-aineita ja valmistustapoja, jotka toimivat itselläni kaikista parhaiten. Tietenkin asioita hieman rajoittaa opiskelijabudjetti ja se ettei ruokahaluni ole luonnostaan mikään hyvä.

Välillä sitä pyörittelee skenaarioita mielessään, että mitä jos aineenvaihduntani olisi edes vähän hitaampi tai mitä näillä kalorimäärillä tapahtuisi, jos olisin 10 cm lyhyempi? Toisin sanoen: Ei tämä homma aina ruusuilla tanssimista ole — toisaalta, jos olisi, niin olisiko kaikki silloin sen arvoista?

Viimeksi, kun mielestäni tosissaan tavoittelin 100 kilon haamurajaa, paino nousi 90 kilosta – 96 kiloon. Sen jälkeen pää ei enää kestänyt, ruokavalio oli liian yksipuolinen (makaroni jauheliha ja niin edelleen). Se oli henkien taistelua, jokainen ateria oli sotatanner. Lopulta päätin aloittaa dieetin ja painoni laski 96 kilosta – 88 kiloon. Jälkeen päin sitä on miettinyt, kuinka kaiken olisi voinut tehdä niin paljon paremminkin. Onneksi täällä ollaan oppimassa ja samoja virheitä ei enää tehdä uudestaan.

Nyt viisaampana ja enemmän tietotaitoa sekä kokemuksia keränneenä tunnen itseni hieman paremmin. Aikaisemmin ajattelin ruoasta näin: ”Ei sillä ole mitään väliä miltä ruoka maistuu, kunhan se ajaa tarkoituksensa, paino nousee ja lihas kasvaa.” Ajattelumallissani on tapahtunut muutos kyseisen asian suhteen ja olen tajunnut, että näissä kalorimäärissä sillä on kriittinen merkitys miltä ruoka maistuu (ainakin itselleni).

Nykyään vietän mielelläni keittiössä enemmän aikaa ja teen kunnollisia, monipuolisia ja maistuvia ruokia. Joita pystyn syömään paremmalla ruokahalulla ja nopeammin. VS. Että tekisin yksipuolisia ruokia mahdollisimman nopeasti, jotka eivät loppupeleissä enää edes maistu hyvältä. — Tullaan Fifty-Fifty -tilanteeseen, aikaa kuluu molempiin kuitenkin yhtä paljon. Joko vietän ajan keittiössä tai vietän ajan syömällä, taistellen, huuhtoen ruoan vedellä kurkusta alas. Kumpi kuulostaa järkevämmältä vaihtoehdolta?

Mikä tätä projektia on myös helpottanut on se, että kaikkia taitoja pystytään kehittämään ja ruokahalukin lukeutuu tähän joukkioon. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin niin ruokahalu kasvaa syömällä.

Pohdinta
Yhdellä ajatuksella on mukava leikitellä aika ajoin… Aloittaessani tämän harrastuksen olin yhtä pitkä kuin nytkin, tosin painoin noin 62 kiloa. 62 kg → 100 kg. Nopealla laskutoimituksella saadaan painossa heittoa noin 40 kg. Se on iso harppaus. Vaikkei peilissä muutos omaan silmään näytä isolta niin lukuina muutos kuulostaa ja näyttää hyvältä.

Me Vs Me 2

Vasemmanpuoleiset kuvat on otettu kesällä 2010 ja oikeanpuoleiset kuvat kesällä 2015. Eroa kuvien välillä on viisi (5) vuotta ja noin 30 kiloa. Matkalle on mahtunut paljon ylä- ja alamäkiä — moni lahjakkaampi varmasti on / olisi tahkonnut samassa ajassa paljon suuremman muutoksen. Ei itseään silti kannata lähteä muihin vertaamaan, jokainen on yksilö. Ja onhan se niin, että tässä varressa on aina ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan paljon tilaa minne uusi lihaskudos on tervetullutta. Tässä kuitenkin esillä pieni pala omasta taipaleestani.

Toinen ajatus mikä välillä pyörähtää mielessä on se, että näillä ulottuvuuksilla olisi varmasti kymmeniä ja taas kymmeniä lajeja, joissa voisin olla huomattavasti parempi kuin tässä. Minulta on kysytty satoja kertoja: ”Pelaanko koripalloa tai lentopalloa vai uinko?” Ei, en tee mitään niistä, enkä ole koskaan tehnyt. Ääriviivojen puolesta minua ei pysty yhdistämään mihinkään kehonmuokkaus lajeihin… Ikävä kyllä. Ehkä vielä jonain päivänä.

En tiedä mikä minut on saanut tähän lajiin rakastumaan, oliko se kohtalo? Miten vain, mutta samalla linjalla jatketaan, itseään pidemmälle vieden ja kehittäen.

Haasteet on tehty voitettaviksi ja virheitä tehdään oppiaksemme.
Ne yhdessä tekevät tästä matkasta niin mielenkiintoisen.

TREENILAUKUN SISÄLTÖ — MITÄ JA MIKSI?

Salilla käymisen pystyy viemään varsinaiseksi välineurheiluksi, jos tahtoo. Toiset saattavat tarvita raskaissa nostoissa rannetukia esimerkiksi rasitusvammojen takia. Toiset käyttävät nostovyötä hauiskäännöstä kyykkyyn. Toisille on tärkeää, että kengät sopivat hanskojen väritykseen ja hanskojen väritys silmien väriin. Ja joku saattaa käyttää vetoremmejä otteen parantamiseksi ja keventääkseen kyynärvarsien kuormaa. Jokainen tavallaan.

On kuitenkin huomioitava ettei yksikään varuste tai asuste pelasta huonolta suoritustekniikalta, joka loppujen lopuksi on kaikkein tärkein asia. Jokaisessa sarjassa ei varmasti ole tarvetta käyttää kaikkia varusteita rannetuista, vetoremmeihin ja nostovöihin. Liiallinen varusteiden käyttö saattaa passivoida joitain lihaksia liikkeen aikana. Esimerkiksi kyykkyä tehdessä voi unohtua vatsalihasten kunnollinen aktivointi (varsinkin syvien vatsalihasten), jos nostovyö on vedetty hirveän kireälle.

Henkilökohtaisesti käytän kaikenlaisia varusteita mahdollisimman vähän. Saliurani aikana mukaan on kuitenkin tarttunut muutamia tavaroita, jotka kulkevat jokaisessa treenissä mukanani. Mutta kysymys kuuluukin käytänkö niitä?

Mitä treenilaukkuni sisältää ja miksi?

Treenilaukku

1. Treenikengät ja -vaatteet. Oikeastaan jo pelkillä kengillä pääsee pitkälle. Kenkien lisäksi mukana on usein huppari ja pitkälahkeiset housut joiden alla voi olla turvassa pienemmyys kompleksin iskiessä. On myös paljon mukavampi, kun salilla virtaa hiki ja on lämmin kuin päinvastoin. Treenitkään eivät häiriinny tai pahimmassa tapauksessa keskeydy äkillisen pullisteluhalun iskiessä peilin kohdalla, koska salilla olevat ovelasti sijoitetut valot eivät pääse pureutumaan mukavasti lihasten uriin vaatekerroksen peittäessä ne alleen.

Vaatetus 1

Vaatetus 2

2. Kuulokkeet. Musiikin avulla pystyy keskittymään paremmin ja itsestään tuntuu saavan oikeanlaisten tahtien avulla enemmän irti (SALISOITTOLISTA). En vieläkään ole salille menossa sosialisoitumaan vaan kehittämään itseäni ja rentoutumaan, joten kuulokkeet ovat lähestulkoon aina päässä. Mainittakoon vielä: Snapbackia käytän vain sen takia, koska kuulokkeet pysyvät paremmin päässä.

Kuulokkeet

3. Juomapulloja joka lähtöön, treenihanskat ja pyyhe. Koskaan ei tiedä milloin pyyhkeelle tulee käyttöä, en kuitenkaan kantele sitä salilla ympäriinsä. Hanskoja käytin aikaisemmin vain ammatin takia, välttyäkseni kämmeniin muodostuvilta kovettumilta — ei nimittäin hierottavana ollessa välttämättä tunnu mukavalta, jos kovettumat raastavat ihoa. Nykyiset hanskat ovat kuitenkin niin kuluneet, ettei niitä tule enää käytettyä.

Hanskat ja oheis

4. Rannetuet ja vetoremmit. Rannetuet olivat ensimmäinen varuste kenkien jälkeen jotka hankin. Salitaipaleen alussa ranteisiini koski muun muassa penkkipunnerruksessa, mutta lähinnä se varmasti johtui surkeasta tekniikasta. Viimeiseen kolmeen vuoteen en ole käyttänyt rannetukia kertaakaan. Kiitos parantuneen suoritustekniikan ja kehittyneen lihaskunnon.

Vetoremmejä tulee puolestaan jonkin verran käytettyä esimerkiksi maastavedossa, olankohautuksessa tai roikunnasta jalkojen nostoissa. Remmejen avulla rasitus jakautuu lihaksiin tasaisemmin, eikä niin suurta puristusvoimaa tarvita. Niiden kanssa treeneistä pystyy ottamaan enemmän irti ja kämmenen iho kiittää.

Rannetuki ja Vetoremmit

5. Painonnostovyö. Rehellisesti en ole koskaan käyttänyt vyötä. Toistaiseksi se toimii vain koristeena ja roikkuu seinällä. Ostin sen heräteostoksena yhtenä jouluna, koska oli niin kovassa alennuksessa. Tiedän kuitenkin sitä vielä joskus tarvitsevani, eikä vyö varmasti ikinä odottamalla poikki kulu. Vielä en ole innostunut tekemään niin raskaita nostoja, että kokisin painonnostovyötä tarvitsevani.

Painonnostovyö

Treenilaukku tyhjennetty. Treenivarusteissa suosin laatua, pitkäikäisyyttä ja tottakai ulkonäölläkin on merkitystä. Mutten välitä hirveästi vaikkei hanskojen tai kenkien väritys korreloisikaan silmieni väriin.

Mitä sinun treenilaukustasi löytyy?