KILPAILENKO KOSKAAN?

Usein kuulen kysymyksen kilpailemaan joskus Kehonrakennuksessa (Classic Bodybuilding) tai shortsisarjassa (Men’s Physique)? Sukulaiset saattavat kysyä nähdessään millon minut nähdään lavalla?

Yleensä reagoin kyseiseen kysymykseen näin: ”Näytänkö siltä, että voisin lavalle nousta. Lähemmäs kaksi metrinen kaveri joka ei näytä yhtään siltä, että olisi koskaan salilla käynyt.” En ole koskaan ajatellut ääneen haluavani kisata. Kysymykset siis saavat minut hämilleni, mutta samalla myös herättävät mielenkiintoni.

Kyseessä on kuitenkin sellaiset lajit joista molemmat kiinnostavat suuresti. Oikeastaan kaikki mikä lajeihin jotenkin liittyy niin kiinnostaa. Treenaamisesta aina sinne kisalavoille asti.

NFE Karsinta

Mikä näissä lajeissa kiinnostaa?
Lajien haastavuus ja vaativuus kiehtoo. Bodybuilding, men’s physique tai fitness-lajit ovat kaikki kokopäivätyötä. On oikeastaan aivan pakko suunnitella harjoitukset, syöminen, uni ja kaikki muu niiden ympärillä, jos aikoo lajeissa menestyä. Lajit vaativat kärsivällisyyttä — mikään muutos ei tapahdu hetkessä. Kaikista ei ole noudattamaan tarkkaa ruokavaliota, harjoittelemaan lähes joka ikinen päivä ja jättämään välistä illanvietto tilaisuudet ystävien kanssa.

Kilpailet aina itseäsi vastaan. Et voi mitenkään vaikuttaa siihen miten muut pärjäävät kilpailussa. Esimerkiksi lavalla et voi tyrmätä ”vastustajaa” vahingossa kuin nyrkkeilyssä (helpommin sanottu kuin tehty). Näissä lajeissa merkitsee ainoastaan se miten hyvin olet valmistautunut kisojen ulkopuolella. Vaikka tekisit kaiken mahdollisen mihin ikinä pystyt niin aina voi tulla joku joka on tehnyt töitä vieläkin kovemmin ja jolle on suotu paremmat geenit lajia varten.

Ei tullut kirkkainta pokaalia… Ensi kisoja varten on haastettava itsensä moneen kertaan ja astuttava lavalle isompana ja kireämpänä kuin ennen. Katsotaan riittääkö rahkeet vielä silloinkaan. Onko parempaa syytä harrastaa jotain kuin oman terveytensä parantaminen ja itsensä ylittäminen?

Lajien vaatimat elämäntavat kiinnostavat myös. On pakko miettiä mitä suuhunsa laittaa milloinkin, miten huollat / kohtelet kehoasi ja minkälaisia treenejä kannattaa tehdä tavoitteita ajatellen…

Klassinen kehonrakennus on laji jossa voit kilpailla yli 50-vuotiaana. Eli koskaan ei ole liian myöhäistä astua lavalle mikä sinänsä on todella todella hieno piirre lajissa.

Miksen kilpailisi?
1. Pituutta löytyy 193 cm ja näin pitkää menestynyttä kehonrakentajaa ei vaan yksinkertasesti ole. Esimerkkinä klassisessa kehonrakennuksessa pisin sarja on yli 180 cm. Eli sarjassani voisi olla 12 cm lyhyempi kaveri. Se on muuten iso ero… Pituuseron ollessa noin paljon voitaisiin miettiä: Kaverilla olisi samankaltainen fysiikka kanssani ja hän painaa ehkä muutaman kilon vähemmän. Kumpi voittaisi? Kyllä, tämä lyhyempi kaveri voittaisi.

2. Olen todella itsekriittinen. En varmasti ole nousemassa lavalle vaan sen takia: ”Tulipahan käytyä…”. Kilpailuihin lähtisiessä tottakai tavoitteena on päästä palkintoihin käsiksi. Rehellisesti en myöskään usko rakenteideni ja fysiikkani sopivan lajeihin. Ne kuitenkin ovat äärimmäisen merkittävässä roolissa.

3. En ole ollut koskaan kovin kilpailuhenkinen. Kilpailu tavoitteet toisivat varmasti harjoitteluun uudenlaista näkökulmaa, mutten tarvitse sellaisia tavoitteita saadakseni itsestäni enemmän irti treeneissä.

NFE Stage

Miksi kilpailisin?
1. Kokemuksena kilpaileminen olisi äärimmäisen hieno. Sisäinen esiintyjäni nauttisi varmasti suuresti lavalla steppailemisesta, pullistelemisesta ja varsinkin fiiliksestä.

2. Kilpailut toisivat oman motivaatio lisänsä treenaamisen ”vakavuuteen”. Oikeanlaisia tavoitteita päivämäärien muodossa, joita on pidettävä kiinni.

3. Pokaali olisi mahtava muisto ja sisustuselementti. Yhtäkään en omista.

Yhteenveto:
Kilpaileminen tietyissä määrin kiinnostaa erittäin paljon. Realistisesti en ole kuitenkaan sinne lähdössä vain häviämään. Katsellaa myöhemmin. Koskaan ei pidä sanoa: ”Ei koskaan.”. Aikaa on!

Symmetristä, lihaksikasta, unelmien vartaloa voi tavoitella yhtä hyvin ilman kisatavoitteita. 

Aaro Huttunen

Positiivisella ja rennolla elämänasenteella varustettu 23-vuotias fysioterapiaa opiskeleva nuorimies. Intohimoihin kuuluu jatkuva itsensä kehittäminen sekä uusien asioiden oppiminen. "Vapaa-aikaan" sisältyy kuntosalin lisäksi kirjojen lukemista, yrittäjyyttä ja luovan puolen esiin tuomista kirjoittamisen kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta